Näin ihmeellistä unta tai pikemminkin olin horroksessa, Mari kainalossani.

Epäilin että hän tuskin nukkui, ei ainakaan hyvin.

Mari päästeli outoja ääniä ja tulkitsin ne hysteriaksi, vaikka aluksi se kuulostikin hihitykseltä.

Ei se kuitenkaan sitä voinut olla.

Olin nyt niin pelottava, että tuskin kukaan uskaltaisi enää nauraa minulle.

Tässä unessa pelasin koripalloa NBA:ssa ja sen kovimmassa joukkueessa Chicago Bullsissa.

Olin lyömätön, eikä kenenkään oikeasti tarvinnut ihmetellä miksi tienasin kaudessa yli 10 miljoonaa dollaria.

Kymmenet tuhannet ihmiset taputtivat käsiään kun tein korin, jolla joukkueemme voitti.

Ja julkkistyttöystäväni joka oli juuri tehnyt hittielokuvan ja jonka biisiä koko maailma lauloi, huuti nimeäni ja taputti kovasti käsiään.

Joukkuetoverini heittivät minut ilmaan ja ottivat vastaan.

Tätä tehtiin useita kertoja.

Kun minut laskettiin maahan, tajusin että olimme pelanneet KIUSAAJIEN joukkuetta vastaan tai niin heidän paidoissaan luki.

Sitten vastapuolen joukkueenjohtaja tuli kättelemään minua.

Hän oli Mikko K.

Hänen otsalohkossaan oli reikä, josta yhä valui verta.

- Hyvä peli. Voitaisiinko me olla kavereita vaikka vastapuolella ollaankin? Mikko K sanoi ja ojensi kättään minua kohti.

Otin koripallon maasta ja heitin sen täysillä Mikko K:n naamaan.

- No ei vittu todellakaan voida. Huusin naama punaisena.

Stadion hiljeni ja kaikki katsoivat minua.

- Hei, mua on vasta ammuttu päähän. Tajuatko sä yhtään kuinka paljon tuo sattuu? Mikko K sanoi.

Silmäni aukenivat ja tajusin olevani bussissa.

Aivoni alkoivat vähän kertoa mitä oli tultu tehtyä ja mitä tässä ympärillä oli tapahtunut.

Olisi kai pitänyt katua sitä mitä oli tullut tehtyä ja vapista siitä hyvästä mitä seuraamuksia olisi vielä todennäköisesti edessä.

Silti minulla oli täysin tyydytetty olo kun heräsin.

Mari tärisi vieressäni ja en tiennyt nukkuiko hän vai ei.

Marista näki päällepäin, että hänellä ei ollut yö mennyt ihan nappiin.

Muutenkin kuin katsoin ympäröivää bussia, niin tytöt eivät varmaankaan arvanneet että joutuisivat niin kovaan käsitelyyn kiusattujen kanssa kuin he nyt joutuivat.

Mirkalla oli musta silmä ja muutenkin hän oli aika murjotun näköinen.

Minusta hän oli täysin saanut mitä oli ansainnutkin.

Koulussa he olivat pitäneet meitä nössöinä ja alempiarvoisina ihmisinä.

Tytöt olivat myöskin nolanneet ja nöyryyttäneet meitä julkisesti.

Varsinkin Mari ja ja varsinkin sen jälkeen kun Simo nöyryytti minua valheillaan julkisesti.

Lisäksi Mari ja Simo olivat alkaneet seurustella aika pian minun nöyryyttämiseni jälkeen.

Ja se oli oikeasti sattunut minuun.

Joten kun me koulukiusatut saimme tilaisuuden olla niskan päällä, niin me tartuimme siihen.

Lisäksi me päästimme kaiken sen vihan ja turhautuneisuuden irti, joka meissä oli näitä tyttöjä kohtaan patoutunut jo pitemmän aikaa.

Kaikki se patoutuminen oli purkautunut yöllä voimakkaasti, eivätkä tytöt olleet voineet mustelmiltakaan täysin välttyä.

Minä ainakin olin laskenut kaikki patoutumat irti viime yönä Marin kanssa ja ottanut tästä tilanteesta ihan kaiken irti.

Kaiken nöyryytyksen ja kärsimyksen kautta minä olin ansainnut saada nautintoa ja hyvitystä vaikka muiden kustannuksella.

Menin bussin etuosaan, jossa Pekkaa lukuunottamatta olivat kaikki.

- Missäs Pekka on?

- Ei kestänyt melskettä vaikka olisi päässyt osille. Sitten se lähti jonnekin. Roni sanoi.

- Jaa, no kun tässä herää niin täytyypä katsoa olisiko se tässä lähettyvillä.

Sitten aloin vetämään aamupalaani nälkäiseen masuuni.

Tästä oli tulossa loistava päivä.