Linkutin syvemmälle luolaan.

Pommisuoja oli ajat sitten hylätty, silti siellä oli käyty.

Kännykkäni näytti valoa pimeyteen.

Paikalla oli jokunen polttopuu ja siellä oli vanhojen nuotion jämiä.

Siellä oli myöskin tulitikkuaski sekä lehtiä.

Miksi kukaan tulisi keskelle metsää hylättyyn pommisuojaan?

Miksi kukaan tekisi sinne nuotion?

Syy oli helppo arvata.

Lattialla oli paljon käytettyjä neuloja.

Joten täällä olivat käyneet narkkarit vetämässä fiksit ja siinä samassa lämmitelleet.

Muutama käytetty kondomikin löytyi nurkasta, että muutakin täällä oli siis tehty kuin lämmitelty.

Ei ehkä ihanteellinen paikka bilettää, mutta jos aineet ovat ottaneet hallinnan elämästä, niin jossain rauhassahan sitä pitää saada piikittää ja naida.

Nyt narkkareiden piilopaikka pelasti minut.

Istuin vähän aikaa ja annoin itseni rauhoittua.

Aika menetti minulle merkityksensä.

Sain luolassa tulen syttymään ihan helposti.

Aloin järsiä vähiä näkkileipiäni tulen ääressä.

Vielä löytyi muutama energiapatukka ja vessipullo.

Sinällään varustukseni alkoivat kyllä kovaa vauhtia huveta.

Siinä tulen ääressä ja sen lämmössä aloin salakavalasti nuokkumaan.

Sitten Oiva - setäni ilmestyi minulle eteeni.

- Älä pelästy.

Katsoin setääni.

- Olenko unessa? Kysyin.

- Olen astraaliprojektisointi. Samaa tekniikkaa käyttää muunmuassa CIA. Vähän kaukonäkemiseen verrattava asia, mutta pystyn sen lisäksi puhumaan sinulle. Sinusta ja teistä muista lapsista ollaan hyvin huolissaan.

- Minä olen kunnossa.

- Ei ihan siltä näytä.

- Näkisitpä ne muut.

- Itseasiassa minä olen nähnytkin.

Oiva - setäni kertoi, että hän pystyi irtautumaan ruumistaan ja liikkumaan laajoilla alueilla.

Hän kertoi että CIA ja moni vakoojaorganisaatio panosti isosti paranormaaleihin kykyihin, joihin kuului muunmuassa kaukonäkeminen.

Setäni kertoi että aiheesta oli elokuva nimeltä Vuohia tuijottavat miehet.

Olin nähnyt kyseisen elokuvan.

Se miten minä pystyin näkemään setäni astraaliprojektisoinnin johtui siitä että minä olin nyt vastaanottavassa tilassa.

Setöni oli hyvin pettynyt siihen, että olin tappanut koulukiusaajiani.

- Ehkä ne olivat ansainneet sen. Vastasin.

- Luuletko että väkivalta ja tappaminen ratkaisee mitään?

- No, nyt mua ei ainakaan kiusata.

- Asioilla on aina seurauksena, muista Karman laki.

- Mikä on Karman laki?

Setäni selitti Karman lain eli jokaisella teolla on seurauksensa.

- Aivan minua kohdeltiin väkivaltaisesti ja kiusaajille tuli Karman laki. He saivat mitä ansaitsivatkin.

- Sinä vääristät puheeni.

- Kiusaamiseni piti loppua.Ja käytännössä mut on pakotettu ampumaan.

- Väkivalta on täysin väärä keino lopettaa se. Ja sinä tiedät sen.

- Olen eri mieltä.

Oiva - setäni sanoi, että Karma tarkoitti sitä, että teoilla oli seuraamuksensa.

Hyvät teot vetivät hyviä asioita puoleensa ja pahat pahoja asioita puoleensa.

Ja että minä olin tehnyt paljon pahaa.

Väkivalta veti väkivaltaa puoleensa.

Lisäksi jos oli isompi ihminen, sekä pystyi antamaan anteeksi väärintekijöilleen, niin sen seurauksena omaan elämään tuli hyviä asioita, jotka korvasivat moninkertaisesti itselleen tulleen pahan.

En ollut setäni kanssa nyt oikein samaa mieltä mistään.

- Jarno, käsitätkö sinä kuinka paljon olet aiheuttanut kärsimystä? Kaikki tappamasi ihmiset ovat olleet joidenkin ihmisten lapsia, heidän poikiaan ja tyttäriään. Ja sinä olet vienyt heidät heidän perheiltään.

- Minä olen kyllä tämän tarinan uh...

- Älä uhriudu. Vaikka sinua on kohdeltu kurjasti, niin se väkivalta minkä olet aiheuttanut ei ole missään suhteessa siihen kuinka paljon sinä olet saanut kärsimystä osaksesi kiusaamisesta...monet ihmiset ovat menettäneet lapsensa.

Vähän aikaa vielä kinastelin setäni kanssa.

Sitten minulla napsahti, otin rynnäkkökiväärin käsiini ja tulitin Oiva – setääni, vaikka tiesin hänen olevankin mieleni heijastuma tai sitten astraaliprojektisointi.

Kipinät sinkoilivat seinästä.

Setäni katosi.

Ja oli myöskin hyvin mahdollista, että en ollut jutellut setäni kanssa vaan psyykkeeni oli mennyt sekaisin.

Minua oli ammuttu.

Minä olin palanut.

Ystäviäni oli kuollut.

Minä olin itse tappanut ja haavoittanut ihmisiä.

Olin väsynyt ja nälkäinen.

Ja nyt lämmittelin narkkareiden hylkäämässä pommisuojassa.

Oli ihan mahdollista, että olin kuvitellut koko keskustelun Oiva - setäni kanssa.

Sitten minua alkoi väsyttämään.

Kävin nukkumaan, vaikka se pelottikin minua.

Ehkä tällä kertaa kuolleet ihmiset jättäisivät minut rauhaan ja uniini saapuisivat alastomat julkkisnaiset sekä poreallas.

Ehkä tällä kertaa...